Päiväkirja - Fattyman88, 16 heinä 19

Voi ei! Nyt lepoa & malttia. Ja varovainen aloitus, kun vointi sen sallii. 

Malttia, rentoutumista, lempeää venyttelyä jos siltä tuntuu.  

Tiedän tunteen! Kylmähoidoista on ollut itselle apua silloin kun vaiva on ollut niin pahana, että ihan levossakin särkee. Reippaasti myös särkylääkettä nassuun jos kipu ja tulehdus sitä vaatii. Kannattaa lepuuttaa perusteellisesti ennen kuin aloittaa edes kävelylenkit uudelleen, lähtee uusimaan todella herkästi jos heti ekana kivuttomana viikkona lähtee taas riehumaan. Tsemppiä! 😊 

Kiitos kommenteista. Olen nyt kokeillut hoitaa jalkoja kylmällä. Lisäksi kotona käyttänyt "muljutinta". Varasin myös hieronnan loppuviikolle. Toinen hieronta sitten seuraavalla viikolla. Mitäs seuraavat päivät voisi sitten tehdä? Kotijumppaa kahvakuulan kanssa, kuulostaako järkevältä? (Välttäen jalkoihin kohdistuvia liikkeitä)  

Pyöräily ja uinti taitaa olla turvallisimmat lajit, mutta kahvakuulakin voi sujua jos tosiaan keskittyy muihin kuin jalkoihin. Olen ollut siinä luulossa että penikoita ei saisi hieroa silloin kun ovat tulehtuneet, mutta asiantunteva hieroja varmasti tietää paremmin. Joskus olen hierotuttanut ne kun pahin kipu on ollut ohi, ja voi pojat kyllä sai tuskan kyyneliä pyyhkiä sen operaation aikana. Kaukana rentouttavasta!  

Fanaattisena pyöräilijänä suosittelen pyöräilyä: reidet tekee siinä suurimman työn 😎 50-100 kilsan lenkit parantaa hapenottokykyä huimasti, mutta nivelet lepää ja lihaksetkaan ei törkeesti kipeydy kunhan venyttelee hyvin 😊 

Uintia, viileässä vedessä 👍 

Hierontaa ei suositella jos tulehdusta on, koska tulehdus saattaa levitä. Viilennystä vaan ja kevyttä venyttelyä. Penikat vaivaa itelläkin välillä joten lepoa lepoa ja lepoa. Liikunta on hyvä aloitella vähitellen esim alkuun eka viikko 30min lenkkejä ja lihashuoltoa/treeniä. Sitten seuraavalla viikolla 45min lenkki ja pari lihastreeniä. Kolmannella viikolla jo sitten vaikka niitä tunnin lenkkejä. :) Rauhallisesti ja maltilla kun aloittaa niin ei tuu ikäviä takapakkeja. Ja kun kroppa vaatii sitä lepoa esim flunssa, niin silloin levätään vaikka mieli sanois muuta.  

Kiitos vinkeistä. :) Välillä on todella vaikeaa "kuunnella" kroppaa. Mentaliteetti itselläni on aina ollut kaikki tai ei mitään. Kaikkeen panostetaan 100 lasissa eikä minkäänlainen "kultainen keskitie" ole ollut vaihtoehto. Siinä on hyviä puolia se että halutut tavoitteet on pääsääntöisesti aina saavutettu. Silti on myönnettävä (varmaan kaikkien näiden särkyjen takia henkisesti herkkänä), että oma ehdottomuus on todella kuluttavaa ja usein todella raskasta. Usein toivon etten olisi niin ehdoton asioiden ja päätösten suhteen.  

Juu samaa tapahtui itselle ennen vanhaan. Nyt osaan liikkua fiksummin ikääni, kokooni ja lihaskalvoihini nähden😁 

Rauhallinen kävely niittyjä katsellen tai metsässä keinahdellen on se seuraava. Kymmenestä kolmeenkymmeneen minuuttiin, jos aikasuositusta kaipaat. 

En tiedä ikääsi mutta niinhän se on että toipuminen hidastuu. Juoksin puolimaratonin lauantaina ja keskiviikkona juokseminen oli yhtä puuskutusta. Sunnuntaina vasta juoksu maittoi.