Päiväkirja - LadyLazarus82, 26 elo 18

Ei sykeauleista oikein voi sanoa mikä on hyvä tai huono. Ehkä pikavinkkinä vois sanoa, että treenaisin kaikilla alueilla viikon sisällä. Mitä matalampi syke, sitä pidempikestoisempi treeni, mitä korkeempi, sitä lyhyempi. Korkeat sykkeet nostaa herkästi kehon kokonaisrasitustilaa (varo ylikuntoa) eli aina ei voi treenaa sykkeet tapissa pitkään. Riippuu omista tavoitteista myös. Esim. haluaako jaksaa juosta tunnin yhteen soittoon vai juosta kilometrin huippuvauhtia.  

Jos nyt miettii puhtaasti laihduttamista, niin tekisin pitkäkestoisen "cardio" -treenin 1h+ sykkeet 120-150 välillä, koska se kuluttaa paljon kaloreita (ja peruskunto kasvaa), mut jos aikaa on 20min tehdä treeni niin sitten ihan maximi sykkeillä, jotta kaloreita kuluisi mahdollisimman paljon annetun ajan sisällä ja kunto kasvaa. 🙂 

Joskus oli jako PK ja VK eli peruskestävyys ja vauhtikestävyys. PK :lla juostaa aerobisella sykealueella . VK:ssa juostaa lähellä anaerobista kynnystä. Anaerobisella kynnyksellä alkaa ns. hapottaa. Anaerobisella sykealueella lihas tarvitsee enemmän happea kuin elimistö pystyy sille kuljettamaan. Suurin osa lenkeistä PK lenkkejä. Lepo on tärkeää, koska silloin kunto nousee kun keho korjaa itseään. Vähän levänneellä keholla treenaaminen on oikeastaan turhaa. Levosta ja harjotusvaikutuksesta löytynee teoreettista juttua Firstbeat Technologies:n sivuilta 

Jos ei ole paljoakaan liikuntaharrastusta taustalla, kannattanee aluksi liikkua paljon melko matalilla sykkeillä, esim alle 70 % prossaa maximisykkeestä ja hakea sinne noita korkeamman sykkeen minuutteja sekaan vähitellen. Kuten alla sanottiin korkean sykkeen harjoitukset vaatii kunnollista palautumista. Sulla on melko liikkuvainen työ, eli kannattaa myös katsoa sen kannalta lepoaikoja ja järkevää treenin määrää.  

Perusjantterille riittää ihan rasvanpolttosykkeelläkin liikkuminen, mutta jos haluaa kehittyä siinä, voi mukaan ottaa VK alueella liikkumista maksimissaan kerran viikkoon, jos rasitusta tulee muutenkin. Kannattaa kuunnella herkällä korvalla omaa kroppaa, se kertoo, kun meno on liian kovaa ja tarvitaan lepoa. Palautumiseen vaikuttaa moni asia, kuten ikä, ja palautuminen on usein myös hyvin yksilöllistä, vaikka olisi kaksi saman ikäistä henkilöä vierekkäin. Tsemppiä :) 

Fyysinen työ eli peruskestävyys ja lihaskunto on hyvä, lisänä myös treenausta vapaa ajalla riippuen työpäivän rasittavuudesta. Lähinnä tällä kysymyksellä hain just vastausta siihen et miten parantaa aerobista puolta kun ”ongelma” on että lihakset jaksaa mutta aerobinen puoli ei ole samalla tasolla. Jaksan pitkään tasasta rasitusta mutta juoksu ja vauhdikas pyöräily tms. hapenotto pettää. Ajattelin et intervalli ja HIIT treenaus vois olla hyvä... 

En oikeen osaa antaa sykelukemia, vaikka mulla olla aina mittausvehkeet. Olen mennyt sillä tuntumalla, että PK juoksussa hengästyttää mutta lihaksia ei polta. Sitten esim kerran viikossa tiukka VK sillein, että juoksee melkein niin että ei aivan polta lihaksia. Joskus kun ennen laihista olen ollut punttisalikunnossa, niin olen aloittanut pienillä matkoilla. Salitreenauksella ei pitkälle juosta, joskun salitreeni anaerobista. Niin olen aloitellut juoksun niin että juoksen 200m tai 400m 3-5 kertaa viikossa. Siitä sitten tuntemusten mukaan lähtenyt lisää viikottain matkaa pikkuhiljaa. Jos painoa on, pitää olla nivelten kanssa tosi varovainen. Alussa juoksun tavoite on hidas PK tai reipas kävely. Tarkoituksena on lisätä hiussuonistoa ja verenkiertoa lihasten ympärillä. Tämä on pohjana sille kun aletaan isoihin verisuoniin työntämään kunnolla happea, nii hiussuonisto tukee tätä 

Koin eräännlaihdutuskuurin aikana juoksun tukena eräänlaisen hiit sovelluksen hyvänä kunnonbuustaajana. Punttisalilla 3 kierrosta 50 vatsapunnerrusta , 25 etunojapunnerrusta, 50 jalkakyykkyä omalla painolla, 1000m soutulaitteessa. Nämä täysillä ja niin nopeasti kuin pystyy. Kerran pyörryin salille. Muistaakseni tein 2-4 viikon välein 

Ei fyysinen työ takaa peruskestävyyttä. Semmonen voi toki kyllä kehittyä ajan myötä mutta jos ei esim ole edes koskaan juossut, hyväksi luulemansa PK voikin yllättää. Tuolla rakennusteollisuuden puolessa on lihaskunnoltaan ja kestävyydeltään huippujätkiä mutta ei monikaan niistä pysty juoksemaan edes kilometriä. Peruskunnon ollessa hyvä pystyy ajamaan fillaria tuntikausia tai hölkkäämään juurikaan sykkeen noustessa tappiin. 

Jees, isoksi kasvatettu lihas tarvii paljo happea. Sitten jos ei aerobisella treenillä ole harjoitettu verenkieroelemistöä, niin helposti hapotttaa. Ollu kyllä joskus hurjaa aloittaa juoksu, kun ensin treenannu väärinnsalilla eli aina maximipainoilla ja sitten vielä väärällä syönnillä lihottanut ittesä. Alkaa jo 100m juoksun jälkee hapottaa. 

Mikä on tämä raskas työ jos saa olla utelias? Hikoilu kyllä kertoo jotakin mutta ei siitä välttämättä pysty kovin suuria pelkästään siitä päättelemään. Paljon viskeraalista rasvaa omaava henkilö hikoilee todella helposti. Jos et esim pysty juoksemaan pitkään, sykkeesi nousee yli aerobisen tason anaerobiselle tasolle.  

Mua ärsyttää et fyysisen työn tuomaa kuntoa dissataan, ihan kuin se, että jaksaa juosta ois joku kunto uskonto...omasta mielestä mulla on tavallinen/hyvä kunto, ei mainio tai erinomainen mikä se varmaan ois jos jatkan treeniä niin että jaksan juosta tms. Salikuntoilijat tippuu töissä tosi helposti kun tehdään raskasta päivää jopa nekin jotka jaksaa juosta et kuntokin riippuuu miten arvioidaan...sama ärsyttävyys kun että älykkyyttä mitataan vaan matematiikalla ja jos on huono siinä niin on ”tyhmä” ...äh, vähän huono päivä tänään, varsin kaikki ärsyttää 🤪 

Olen puutarhuri, joka päivä ei ole raskas mutta kaikki työt vaatii kestävyyttä varsinkin kesällä kun pitää helteellä tehdä tai talvella lumityöt, huh...varmasti on raskaampiakin töitä...ei mun syke kovin helposti nouse ja mun on hankala pitää treenatessa se tosi korkealla, pitää spurttailla et syke pysyy korkealla...oon miettiny et onkohan mun sykkeessä joku vika? Ja tietysti saan kuulla taas ton kommentin et hikoilet kun oot läski, mä oon hikoillu reippaasti kuntoillessa normi painosenakin... 

Ei tässä ole mistään dissaamista kyse. Tässä on kysymys siitä että ihminen kokee työn raskauden erilailla. Se mikä on toiselle fyysistä, sama homma toisella on helppoa. Juoksukunto kertoo aika äkkiä millä tasolla kestävyyskunto on. Sinänsä juoksua ja jotakin työtä on hankala verrata tietämättä näiden sykeprofiileja. Jos siis on tarkoitus verrata näiden kuormittavuutta keskenään.  

Hikoilu on pitkälti yksilöllistä. Tämän asian voit ottaa ihan chillisti. Kyllä minäkin hikoilet v*tusti kun kuormitusta lisätään kunnolla tai pitkäkestoisesti. Esim säiliöduuneissa asteita on +60 parhaimmillaan ja suojavaatteet painaa 6-7kg. Duunin jälkeen vaatteet painaa liki 10kg mutta minun paino on tippunu sen 2-4 kg eli kun kuormitettavuutta lisätään, kasvaa myös muut tekijät kuten esim elimistön syke, lämpötila, verenpaine noin muutamia mainitakseni.  

Jep, yritänkin harjoitella treenaamaan siten että kunto nousee...työtä ja juoksua voi olla vähän mahdoton vertaa toisiinsa...mä en pidä hölkkäämistä järkevänä, joko reipasta kävelyä ja juoksua mutta hölköttäminen käy polviin...välillä tuntuu et kun lukenu juttuja syömisestä ja kuntoilusta niin vaikea enää tietää miten pitäis olla et menee oikein 🙄 ennen aattelin et kuntoilu on aina jees mutta nyt luin häiritsevän jutun et voi treenaa väärin 😳 syöminenhän on aina luovimista eri vaihtoehtojen välillä...sitten on vielä unihäiriö joka häiritsee säännöllistä treenaamista kun ei oo nukkunut niin ei jaksa ja ei kannata edes treenata...aktiivisuus rannekkeen mukaan mun kunto on tavallisen ja hyvän välillä, kunto seilaa kun mun leposyke vaihtelee mm. unen vähyyden jne. mukaan...välillä kaikki tuntuu ihan älyttömän vaikealta 😒  

Voi olla että kävely on liian matalatempoista saadakseen harjoitusvaikutusta mutta juoksu on selvästi liikaa. Näin se yllättävän usein on. Siispä vaihtoehdoksi jää jotain sinne välille. Sen pitää selvästi olla sykettä nostavaa muttei niin että se livahtaa sinne 70% maksimista tai yli. Hölkkä on selkeästi lempeämpi nivelille koska askelvälin saa pidettyä pienenä ja askeltiheyttä nostamalla voi säädellä vauhtiaan. Lisäksi syke ei lähde niin helposti laukkaan ja jos lähteekin on helppo pistää kävelyksi jolloin syke palautuu nopeasti matalammaksi. Jos juoksee kuntoonsa nähden liian sykkeellä, myös kävelyksi pistäminen ei välttämättä palauta sykettä kunnolla alemmaksi. Juoksijat tekevät matalatehoista ”hölkkää” noin 70-80% ja loput vauhtikestävyyttä.  

Näitä päiviä tulee, tsemppiä. Jatka vain kuntoilua oma elämäntilanne huomioonottaen, omin tavoittein, se varmasti kannattaa pitkemmän päälle. Tuo kyllä laittoi ihan pohdituttamaan, arvostetaanko työn tuomaa kuntoa. Täytyy myöntää, että sitä ei välttämättä huomioida, vaikka voitaisiin esim palkan muodossa. ... Juu ei tässä ollut tarkoitus paukutella henkseleitään ja alentaa muiden liikuntaa.... itseasiassa mulle kesätyöt teollisuuden raskaissa hommissa opetti mulle oikeaa asennetta koko lopputyöelämälle. Myönnän että silloin ei itse ajatellut työtä urheiluna, vaikka tietynlaista urheilua se oli. Vastaanotettiin koneelta erästä ainetta lämpimässä tilassa pölyverhon veloessa ja pussitettiin 30 kg säkkeihin Noin säkki minuutissa. Säkkiä neulottiin, tampattiin käsin ja nostettiin korkeaan kuormalavan päälle. Välillä ompelukone ryttyili ja avonaisia säkkejä kertyi Selän taakse, kun koneesta tuleva aine oli johonkin laitettava ja samalla korjattava ompelukonetta. Stressinsietokyky kehittyi.Sitäkun toisti 8h ja välillä rahaahneusessa 16h , niin työn teon merkitys jalostui päässä. Ja taas tuli muistelmia, sori 

Jep, työkin voi olla treeniä, ainakin mun mielestä, kun esim. joinain päivinä kaikki lihakset ihan spagettia ja jaksaa raahautua suihkuun ja kaatua naamalleen sohvalle ja siitä valua sänkyyn 😂 mut joo jatkan treenausta, harjoittelemalla löytyy varmasti se oma hyvä treeni tahti, pitää seurata enempi sykettä jne. ensi sijainen tavoite on laihtua ja samalla nostaa kuntoa pikku hiljaa 👌 

Sulla on ihan varmasti kuntoa, myös lihaskuntoa. Aloin käymään lenkkeillä todella pitkän tauon jälkeen, sitä ennen olin rappustellut ja tehnyt korkealla sykkeellä lyhyttä "kuntopiiriä". Kun ekan kerran hölkkäsin muutaman minuutin sykealueella 3, ajattelin, että kuolen ja kukaan ei pysty tällä lailla treenaamaan mukavasti. Oli hölkät jäämässä siihen. Nyt muutama pikkulenkki takana - ja ko sykealue tuntuu mukavalta. Todella lyhyessä ajassa iso muutos. Lisäksi olen harjoitellut kävelemään niin nopeasti, että syke nousee, sillä haluan säästää polvia. Voisiko sunkin tapauksessa olla kysymys tottumisesta? Jos ekalla lenkillä reippaan kävelyn jälkeen teet parin kolmen minuutin hölkkäpyrähdyksiä esim 3 kpl välillä kävellen, ja seuraavalla lenkillä yhden 4 minuutin, niin parin vkon jälkeen tilanne voi olla ihan eri. Voi tietty olla, että tämä tapa ei toimi sulle, eikä ole yhtään sama tilanne kuin mulla, mutta tuli vaan mieleen, kun mietin sun työtä ym.