|
Viimeinen kuukausi on ollut uuteen totuttelua ja sopeutumista (tietty juhlapyhät ja kaamospimeys vielä sekoittamassa pakkaa). Uudet kuviot, uudet rutiinit, uudet stressit... Koitan löytää syömisiin uuden touchin. Toisaalta kulutus noussut fyysisen työkokeilun myötä (pienet tunnit, mutta toistakymmentä tuntia per vko reipasta kävelyä, nostelua, liikuskelua, sen lisäksi että oon jatkanut muuta vapaa-ajan kävelyä, lisännyt venyttelyjä, ennen sulkuja aloin käydä uimassa...), mutta haluan tukea palautumista & kunnon sopeutumista työhön (panostanut monipuoliseen, & etenkin protskuihin & c-vitamiiniin nyt jotta jänteet ja lihakset pääsis vahvistumaan työn tarpeisiin nähden, jalat jaksaa mutta keskivartalo selvästi heikko lenkki). Ja tällä hetkellä kovin miinuskaloreilla en halua olla koska sekin on stressitekijä kropalle & mielelle, kun nyt siis ykköstavoite että tuo töihin lähtöön liittyvä ahdistus pysyisi kurissa enkä joutuisi turvautumaan ahdistuslääkkeisiin näin paljoa pitkäaikaisesti.
Mutta ottaa tää tän hetkinen painon junnaus ja pienoinen nousu pannuun "takapakkina", ja huomaan huolestuvani että nytkö tää karkaa käsistä, apua tuleeko kaikki kilot takaisin ymv. Sellainen "kontrollin katoamisen" tunne takaraivossa, joka pelottaa ja maalailee kauhukuvia. Ruokahalu on kasvanut, tunnesyöminen kolkuttelee, ymv. Koitan vaan jatkaa vaa'an merkkailuita, pysyä kartalla tilanteesta, panostaa terveellisyyteen, ja uskoa että kyllä se tästä kun uudesta elämäntilanteesta tulee uusi normaali. Edelleen olisi haaveena 7-alkuinen luku kesään mennessä tai viimeistään kesällä, mutta en tiedä saanko itseäni takaisin -2kg/kk tahtiin, eli voi jäädä haaveeksi.
Noh, semmoisia hajanaisia mietteitä tähän hetkeen. Muuten kyllä menee hyvin, olo on hyvä ja jaksava... pelkään vain painon takaisin hiipimistä.
|
88 kg
Tähän mennessä pudotettu: 18 kg.
Vielä jäljellä: 13 kg.
Dieetin noudattaminen: Kohtuullisen hyvin.
|
vakaa paino
|