Päiväkirja - Sera62kg, 29 tammi 22

Sullakin näyttäisi olevan laihdutusten sarja. Oletko ajatellut, että teet tällä kerralla jotain eri tavalla? V. 2020 mun virhe oli, että lopetettuani eli saavutettuani tavoitteen vanhat elämäntavat toivat kadotetut sentit takaisin. 

Tsemppiä polven hoitoon! 

Joo, mulla vaihtelee niin paljon mitä syön...vaikka 90-luvulta lähtien olen pääasiassa ollut kasvissyöjä, on matkalle mahtunut myös pieni pätkä karppausta jossa oli mukana liha, siitä sitten vegaaniksi jne. Nyt jätin viljat pois lähinnä kun haluan selvittää vaikuttaako ihottumaan kuten ennen. Soitan ja huopaan maitotuotteiden kanssa sekä munien. Vanhoja (ruoka)päiväkirjoja katsellessa tuon huomaa selvästi, ajantaju hämärtyy niin nopeasti. Lyhyt aika oli tuo lihan syöntibuumi, silloin tuntui helpolta kun esim broilerisalaattia söi päivästä toiseen. En enää halua lihaa tai kalaa syödä, mutta tofusalattikaan ei houkuttele kuin silloin tällöin. Stressitaso on nyt aika korkealla eikä varmasti lisävuodet auta asiaa vaikka just kyllä luin ettei aineenvaihdunta hidastu iän myötä. Avantouinnilla toivon olevan jotain vaikutusta uneen stressiin ja kortisoliin, olenkin jo kyllä huomannut jotain muutoksia. 

Minkä ikäinen olet? Mä olen 45. Nuorempana olin ihminen, joka n. pystyi syömään mitä vain, v. 2020 jouduin laihduttamaan ekaa kertaa. Ja nyt taas. Tällä kertaa ajattelin jättää ruokapäiväkirjan pitämisen sovelluksessa käyttöön, niin kadotetut sentit eivät hiivi takaisin alavatsalle, kylkiin ja lanteille. Henkilökohtaisesti olen kyllä huomannut, että ruuansulatus ei toimi enää niin kuin vielä muutama vuosi sitten. 

Olen kans 45v. Mulla tätä jojoilua on kestänyt ihan niin kauan kuin muistan, +/-10 kg mennyt. Alimmillaan paino oli 2001 toisen lapsen syntymän jälkeen noin 59 kg kun liityin Painonvartijoihin. Sitten seuraavat raskaudet nosti painon aina tänne 75 kg paikkeille. Pysytteli 63-65 kg:n välillä kun urheilin itseni ylikuntoon (ei hyvä sekään..) ja kun siitä toivuin niin paino nousi sen 5 kg. Nyt mennään siis ennätyslukemissa. Oikeastaan mieli on kuitenkin hyvin levollinen ja armollisuus itsenäni kohtaan on kasvanut. Tänäänkin avannosta noustessani ja kehoa laiturilla kuivaillessani taputtelin itseäni vatsaan että hyvin on kroppa kaiken myllerryksen kestänyt. Toivoisin löytäväni sellaisen tasapainon, etten älyttömällä liikunnalla lisää stressiä ja kokonaiskuormitusta vaan että liikunta olisi ennen kaikkea hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja ilon lähde. Ennen olen lenkkeillessäni miettinyt kulutettuja kaloreita ja miten vaikuttaa syömisten määrään ja sisältöön. Nyt pyrin muuttamaan ajatustani 20/80 säännön mukaiseksi, eli että painonhallinta olisi pääosin keittiössä tapahtuvaa (80 %) ja liikunta näyttelisi pientä lisää (20 %).  

Kappas, ollaan saman ikäisiä :) Mä taas en mieti urheillessa kaloreita, vaan liikunta on päivän parhaita hetkiä, piristävää ja rentouttavaa. Nyt oon kyllä vähän miettinyt liikuntaa myös ylimääräisten senttienkin kannalta. Viimeksi olen ollut näin leveä kesällä 2020 ja sitä ennen ensimmäisen sekä toisen lapsen syntymän jälkeen. Senttejä on jo lähtenyt vyötäröltä ja vatsan alueelta, mutta rasva lantiolla ja reisillä nättäis olevan todella tiukassa. 

Juu, ehkä ilmaisin asian hieman väärin, en mä siinä lenkkeillessäni mieti että pitää saada 400 kcal kulutettua tms. tai lähde sen takia lenkille että "ansaitsisin" lisää syötäviä kaloreita. Ehdottomasti päivän parhaita hetkiä ja voimaa tuovaa. Mutta sillai funtsin, että jos olen vaikka kipeä enkä pääse liikkumaan niin aiemmin on ruvennut helposti ahdistamaan se, että miten vähän voikaan syödä.  

No hyvä, ettei liikunta pyöri kokonaan kaloreiden ympärillä :) Mä olen lisännyt youtube-kotitreenejä ihan laihdutuksen takia eli tiettyjen alueiden lihasten treenaamiseksi. Usein treenaan pelkässä urheilutopissa ja verkkareissa, jolloin treenaessani näen osan mun makkaroista. Se motivoi treenaamaan näitä alueita ja saa unohtamaan suklaan.