|
Tutkijat selvittivät liikunnan vaikutuksia mielenterveyteen ja yllättyivät runsaasti liikkuvien tuloksista
Parhaiten tehoavat joukkuelajit, pyöräily, jumppa ja kuntosaliharjoittelu.
Päivi Repo HS
Päivitetty 11.8. 20:57
LIIKUNTA vähentää päiviä, joita stressi, masennus tai tunne-elämän ongelmat hallitsevat. Tämä todettiin Yhdysvalloissa tehdyssä isossa tutkimuksessa, joka ilmestyi arvovaltaisessa lääketieteen The Lancet Psychiatry -lehdessä.
Jo pitkään on tiedetty, että liikunta on hyväksi mielenterveydelle. Esimerkiksi masennuksen Käypä hoito -suositus toteaa, että kohtalainen määrä liikuntaa edistää mielenterveyttä ja torjuu masennustilan kehittymisen vaaraa.
MUTTA kuinka paljon ja kuinka usein on hyvä määrä? Sitä yritti haarukoida uusi tutkimus, joka analysoi Yhdysvalloissa kerättyjä tietoja yli miljoonasta aikuisesta.
He osallistuivat käyttäytymisen riskitekijöitä koskevaan tutkimukseen kolmena vuonna 2010-luvun alkupuolella ja kertoivat elintavoistaan, kuten liikunnan harrastamisesta sekä fyysisestä terveydestään ja mielenterveydestään
Tutkittavilta oli tiedusteltu, kuinka usein he olivat liikkuneet työn ulkopuolella ja kuinka pitkään. Mahdollisia liikuntalajeja oli kaikkiaan 75, ja joukossa olivat varsinaisten urheilulajien ohella esimerkiksi ruohonleikkaaminen, kalastus, lastenhoito ja kotiaskareet.
Tiedot suhteutettiin muun muassa vastaajien ikään, sukupuoleen, tuloihin ja koulutustasoon, painoon ja mahdolliseen aiempaan masennukseen.
JOKAISEEN kuukauteen mahtuu tutkimuksen mukaan keskimäärin kolme päivää, joina mieli on stressaantunut tai masentunut.
Näiden päivien määrä oli selvästi vähäisempi niillä, jotka harrastivat liikuntaa. Se koski myös heitä, joilla oli joskus todettu masennus.
Kaikki liikuntalajit osoittautuivat hyödyllisiksi mielenterveydelle. Vahvin vaikutus näkyi niillä, jotka harrastivat joukkuelajeja, pyöräilyä, jumppaa tai kuntosaliharjoittelua, mutta jo kotiaskareiden hoitaminen hyödytti mielenterveyttä.
LIIKUNNAN määrä oli yllätys. Suurempi määrä liikuntaa ei lisännytkään koettua mielenterveyttä, vaan päinvastoin: enemmän olikin vähemmän.
Parhaaksi osoittautui kohtuus, eli 30–60 minuuttia kestävät liikuntakerrat. Jos taas liikuntaa kertyi useita tunteja kerralla, mielenterveys olikin huonompi kuin niillä, jotka eivät liikkuneet lainkaan.
Myös liikunnan tiheydellä oli väliä. Jos liikuntapäiviä oli kuukaudessa erityisen paljon, vähintään 24, tai jaksot kestivät yli 90 minuuttia kerrallaan, mielenterveys oli heikompi. Erityisen tiivis liikunta voi kertoa vaativasta persoonallisuudesta, joka voi olla riski mielenterveydelle, tutkijat pohtivat.
Joukkuelajien merkitystä he selittävät sosiaalisuudella eikä lajilla sinänsä. Sosiaaliset suhteet lisäävät mielen kimmoisuutta ja torjuvat masennusta, kun ne pitävät ihmisiä mukana ja estävät heitä vetäytymästä omiin oloihinsa.
|