Päiväkirja - ObeesiOmppu, 31 loka 23

Alku on aina järkytys. Mutta siitä on hyvä alottaa. Itselle suurimmaks ongelmaks koituu jatkuvuus. Tulee kova kiire saada painoa alas vaikka ymmärtää, että se on pitkä prosessi. Ja toisaalta onkin hyvä, että laihtuu hitaasti jotta myös iho saa aikaa palautua. Kaloreiden kirjaamisella suurin merkitys ainakin itselle ja suhteutan sen kulutukseen. Siks itselle aktiivisuusranneke on hyvä apuväline, koska sen avulla nään paljonko olen kuluttanut suhteessa syömisiin. Tsemppiä! ❤️ 

Takaisin raiteille pääseminen on aina hankalinta, itellä sama tilanne! Aina hetken jaksaa kunnes tulee joku muutaman päivän ajanjakso jolloin syö enemmän ja sit tulee sellainen "ihan sama"-fiilis josta on vaikea irtautua... etenkin kun jokaisesta grammasta eroon pääsy ihan sairaan vaikeaa! Ne tulee niin helposti, mut ei meinaa lähteä millään, siks on tosi vaikea pysyä motivoituneena, kun tuloksia tulee niin hitaasti. Itellä syömiset vaikuttaa kyllä eniten, proteiini pitää parhaiten nälkää poissa. Kinkku-/jauheliha-/kanamunakkaat ja raejuusto pitää hyvin nälkää poissa, siihen vielä jos jaksaa salaatin tehdä niin hyvä setti on ja varioitavissa monella tavalla. Ei tässä varmaan muu auta kun hyväksyä notkahdukset ja koittaa vaan jaksaa nousta ylös tästä suosta, niin kuvainnollisesti kuin kirjaimellisestikin 😅 tsemppiä sinne!  

Kiireessä ei synny mitään hyvää 😄 eli pieniä muutoksia kerralla. Kaikille ei sovi ääripään muutokset kertarysäyksellä, koska niiden kaikkien osa-alueiden ylläpito vie energiaa eikä sitä kauaa jaksa ylläpitää. Eli vaikka ruokavaliosta ilmiselvimmät ongelmakohdat ekana vähiin ja sit pikkuhiljaa isompia muutoksia. Liikuntaa mukaan myöhemmin. Tai toisinpäin, mikä nyt sulle tuntuu hyvältä. Myös jos saisit kaverin mukaan esim. säännöllisille kävelylenkeille, niin olis hyvä motivaattori ☺️ Huomaan ainakin itse kaipaavani kuntoilukaveria ja siksi lenkille lähtö on vaikeaa, salille kyllä onneksi pääsen yksinkin 😄 

Jokainen suhtautuu eri asioihin vähän eri tavalla ja vaikka toisella toimii jokin niin se ei välttämättä sovi kaikille 🙂. Nämä ei siis ole suoria vinkkejä vaan kokemuksia jotka auttoivat mua alussa dieetin kanssa: 1.ekat 2 viikkoo on pelkkää kipua, ODOTA SITÄ. Kestä se, koska valoa on tunnelin päässä. helpottuu alun jälkeen nopeasti. kroppa sopeutuu 2. painota syönti iltaan, nukkumaan meneminen nälkäsenä on varma tie yösyöpöttelyyn😀 3. loputon määrä vettä/kivennäisvettä/kahvia/purkkaa. juomapullo pitäis olla aina käden ulottuvilla 😄 4. proteiini ja kuitu on ystäviäs, esim. vihannekset, liha, herneet, pavut yms. 5. sauna/liikunta. saunassa tai liikunnan aikana nälkä katoaa 6. minimoi tappiot. kun lopulta sorrut ja rikot dieettis jollain aterial (100% varmuudella tulee käymään) niin älä tunne syyllisyyttä, odota sitä. syyllisyys vaan pahentaa asiaa ja nostaa todennäköisyyttä että heität pyyhkeen kehään ja sorrut isommin. Varsinkin alussa. 7. aseta tarkka realistinen tavoite ja kirjaa se ylös, itellä excelis kännykäs. sitä tuijotan edelleen jokaikinen päivä😀 motivoi eteenpäin 8. Nälkä on ystäväs, se on merkki että hyviä asioita tapahtuu, odota sitä, tavoittele sitä, himoitse sitä!(kohtuudella) täs ny pari joita tuli mielee Tsemppiä!💪👍 

Ostin itselleni kellon jolla seurata aktiivisuutta ja valitsin normaalia aktiivisemman tason, jonka ylitän päivittäin. Samalla pidän kalorit alle 1800 per päivä. Kello on tavallaan kuin peli jonka pyrkii saamaan loppuun. Ja mitä aiemmin sen parempi, sitten illan saa huilia. Ostin Polar Ignite 2, koska halusin pysyä alle 200€ investoinnin ja se on myös nätti ranteessa. Ja alkoholia kuluu huomattavasti vähemmän kuin ennen - koska kalorit! 

En kiellä itseltäni mitään. Pyrin syömään 1700-1800 kcal päivässä. Joskus on päiviä että menen yli,mutta en seuraavana päivänä rankaise itseäni.  

Kiellä kaikki turha kerralla, niin on helpompi välttää lipsumisia ja onnistua. Ei mitään pikkuhiljaa, vaan kerralla kaapeista (ja siten ruokavaliosta) kaikki ylimääräinen sokeri ja hiilari pois, tilalle rasvaa ettei ole nälkä. Yksinkertaista. 

Oi, tänne olikin oikein sadellut kommentteja ja neuvoja, kiitos 🤗. Itsellekin toi just on rankkaa että joka kilon tiputus on kovan puristuksen tulos, eikä kilot tipu vauhdilla missään kohtaa! Sit ku hetkeksi herpaantuu, niin pläts! Liikunta siis kuuluu onneksi rutiineihin, päivittäin koiran kanssa, sit käyn hikilenkeillä, joissa otan lyhyitä hölkkäpätkiä ja teen voimaharjoittelua vielä päälle. Liikunta on mulle mielekästä, mutta painonpudotuksessa se ei auta. Mulle on tullu 10 kg tosi äkkiä muutamassa kuukaudessa ja olen liikkunutkin ihan kohtalaisesti lähes päivittäin tän aikana. Mut oon siis myös herkutellut 🙈. Päätin etten syö sokerihommia nyt, muuta kuin jos on joku "pakkotilanne" juhlissa tms. Ei niitä pakkoja kuitenkaan oo edes joka kuukausi... Pitänee nyt vaan luottaa et tää tästä lähtee. Mulla läski kerääntyy tasaisesti koko kroppaan, nyt vasta on tullut tuommoinen ikävä kaksoisleuka. Tuskin maltan odottaa että pääsen siitä! Voiko se olla eka tavoite😅? 

Voisi määritellä ensin tuon pakon laihtua, oma halu, terveydellinen seikka vai ulkopuolinen paine? Oma halu pitää ehdottomasti olla ja terveyssyyt toinen tekijä. Sitten ehkä sanoisin että muut tekijät kuntoon eli ettei elämässä ole muuten meneillään kauheasti kaikkea ja voi keskittyä omaan napaan 😉 Miettisin myös mitä muuta kuin syöminen pielessä esim uni. On hyvä tuumailla myös mitkä asiat tuottaneet iloa vuosien varrella, olisiko vaikka jokin harrastus jonka voisi palauttaa elämäänsä. Sen jälkeen määrätietoinen ote kauppareissuille tai ruokatilauksiin, sillä sitä et syö mitä kotiin et hanki! 😘 

Pakko tulee omasta halusta ehdottomasti! Ahdistaa oma tilanne ja ulkonäkö. En jaksa enää hölkätä, se on aiemmin ollut tärkeä harrastus. Varmaankin terveyskin alkaa reistaamaan jossain vaiheessa tällä menolla. En ole kyllä ylipainollani rasittanut terveydenhuoltoa vielä, mutta kai se on edessä ellen saa painoa tippumaan. Mielekkäitä harrastuksia on onneksi ja uni on kunnossa. Päivät on niin täynnä, että illalla kaadun sänkyyn ja nukun kuin tukki. Ystäviä ei ole, eikä lasten lisäksi ole keskusteluseuraa. Lapsille ei tietysti voi puhua näistä omista paino-ongelmista, he siis ovat pieniä. Tunnistan että ahdistuessani tekee mieli herkkuja ja lievitän pahaa oloa syömällä, koska en saa muuten purettua pahaa oloa. Siihen asiaan pitäisi varmaan löytää ratkaisuja, ettei tule mitään supersyöminkejä heikkoina hetkinä. 

Kiva kun jaat täällä ajatuksiasi, kaikilla meillä on kamppailumme. Heikolla hetkellä vertaistuki voi auttaa ja tsemppi tekee hyvää! 

Aloita pienistä muutoksista ja etene vähitellen. Ole armollinen itsellesi! Älä syyllistä itseäsi epäonnistumisista, vaan opi niistä ja jatka eteenpäin. Painonpudotus ei tapahdu yhdessä yössä. Ole kärsivällinen ja pysy sitoutuneena tavoitteisiisi.Myös vanhat kuvat voivat olla erinomainen motivaation lähde painonpudotuksessa. Ne muistuttavat sinua siitä, miten olet aikaisemmin saavuttanut tavoitteitasi ja voivat inspiroida sinua tekemään saman uudelleen. Tsemppiä! ❤️💪 

1. Rakasta itseäsi. Olet hyvä sellaisena kuin olet, mutta nyt haluat itsellesi vielä parempaa. Aloitat sen sillä, että pidät itsestäsi paremmin huolta. 2. Käytä ensimmäinen kuukausi siihen, että tutustut omaan syömiseesi. Millaisilla ruuilla voit syödä mahan täyteen ja silti pysyä tavoitekaloreissa. Millaiset päivät saavat ahmimaan holtittomasti seuraavana päivänä. 3. Mikä lisää itseluottamusta ja itsetuntoa? Näillä saat tunnesyömistä paremmin järjestykseen. Opit myös tunnistamaan nälän terveellä tavalla. 4. Käytä aikaa siihen, että tunnistat kokeilujen joukosta ne jutut mitkä itselle toimivat. Koska neuvoja on vaikka miten paljon, mutta olemme kaikki yksilöitä. Yhdelle toimii kaikista herkuista kieltäytyminen. Itselleni toimii se, että joka ateriaan kuuluu pieni herkku, yksi ainoa karkki tai pala suklaata. Se riittää. Etsi siis ajan kanssa se mikä toimii juuri sinulle. 5. Tarkista muut rutiinit. Juotko riittävästi? Osaatko mennä nukkumaan jo kun olet väsynyt vai vasta kun olet kuoleman väsynyt? Osaatko pitää rajojasi rauhallisesti pystyssä muiden suuntaan? Osaatko ottaa tunteet vastaan, siis tuntea ne? Silloin tunnesyöppöily jää pois helpommin. 6. Nauti tästäkin seikkailusta! 🙂 Voit oppia tuntemaan itsesi paremmin. Joka päivä voi yrittää parhaansa ja kun niitä päiviä on riittävästi niin muutos näkyy. Ota rauhallisesti! 7. Laske joskus laihdutettu määrä prosentteina. Jos tavoite on vaikka pudottaa kolmekymmentä kiloa, niin kolme kiloa tuntuu vähältä. Mutta kymmenen prosenttia on jo iso juttu! 8. Neste, proteiini, kuidut. Näillä saa mahan täyteen. Kokeile mikä toimii sinulle. Onnea matkaan! 🙂 

En tiedä auttaako vaan mulla, mutta alan katsella somesta treenivinkkivideoita, meal prepoaus inspiraatioita ja muuta asiaan kuuluvaa. Kun pari kolme tuntia niitä tuijotan, muistan miten hyvä fiilis tulee, kun syön terveellisesti ja käyn salilla ja tekee mieli tarttua välittömästi toimeen 🥰 

Jes, hyviä vinkkejä! Musta tuntuu että nyt se on mennyt hyvin, että mulla on koko ajan hyvällä tavalla mielessä terveellinen syöminen. Vaikka olisi kova nälkä, enkä syönyt koko päivänä kiireen vuoksi, niin en lähde hotkimaan epäterveellisyyksiä, vaan otan aikalisäksi vaikka sen omenan, porkkanan, leivän tms ja sitten alan tekemään ruokaa. Mullakin on juuri tämä sama, että takaraivossa on se että hyvästä ja terveellisestä tulee hyvä mieli ja sellainen kiva kevyt olo. Mulla oli viime viikolla tosi haastavia hetkiä elämässä ja koin todella vaikeita tunteita. Muistin kun joku mainitsi aiemmin, voisiko vain keskittyä tuntemaan ne tunteet. Yritin tehdä niin ja kävelin suklaahyllyn ohi miettien että tuskin se suklaa edes kovin paljon tuossa asiassa auttaisi. Edelleen viime viikko on vähän painavana mielessä, vaikka yleisfiilis on jo ihan ok. Minulla on tapana kokea hirveän huonoa omaatuntoa kaikista asioista, joissa se edes vähän on mahdollista. En tykkää tuosta piirteestä, koska tottakai virheitä aina joskus tulee, eikä se itsesyytös oikein auta, jos se vetää mielen tosi matalaksi. Pitäisi varmaankin opetella sanomaan itselleen kiitos, kun jokin asia menee hyvin! Silloin kun tarjottimella on paljon asioita, niin se itsensä kiittäminen usein unohtuu ja sitten kun yksi tehtävä on suoritettu,niin tuntuu että näkee vain ne kolme suorittamatonta tehtävää, eikä oikein edes muista että juuri saatiin yksi tehtävä tehtyä pois alta. 

Hurjan hienoa! Se tunteidensa tunteminen on iso avain sen tunnesyömisen hallintaan! Pienin askelin eteenpäin siinäkin. 💙 Voimia vaikeaan tilanteeseen! 🫂