Päiväkirja - Merkkari78, 17 touko 21

kun katsottiin toisen ihmisen ottamia valokuvia ja ihmettelin hetken, että kuka tuo isokokoinen nainen tuossa kuvassa olikaan... Oli otettu kuva takaa ja minulla oli lainatakki päällä 🙈  

Tämä onkin hyvä kysymys, nyt kun rupesin miettimään niin en tiedä/muista mistä tämän kertainen laihdutus alkoi. Ja tää on ollu enemmän kyllä elämäntapamuutos muutenkin kuin pikadieetti. Ehkä mä sit heräsin jossain kohti siihen ettei tällä menolla voi jatkaa jos jo kakskymppisenä kolesterolit koholla ja suvussa korkeaa verenpainetta, jotain on alettava tehdä että pysyy terveenä. Toki myös ulkonäkö oli varmaan iso tekijä, kun ahdisti olla omissa vaatteissa.  

Mulla oli henkisesti ja fyysisesti niin paha olla. Viime vuosi oli tosi raskas ja se aiheutti sitten stressiä ja univaikeuksia ja sitä ettei itsestään liikaa huolta pidetty. Mä siis vaan kyllästyin siihen ja päätin et noin huonosti mä en voi enää voida. Mulla se siis lähti enemmänkin sen henkisen hyvinvoinnin takia liikenteenseen, mutta oli mulla myös tärkeää pudottaa painoa, että jaksan paremmin😊 yks kuva tulee kyllä myös viime kesältä mieleen, kun en meinaa siitä itseäni tunnistaa😂 mut silloin se ei ilmeisesti vielä järkyttänyt tarpeeksi,kun tammikuussa vasta aloitin.  

Painoin 10 vuotta sitten 20 kiloa vähemmän. Olin silloin pudottanut 40 kiloa pois. Raskausaika toi osan takaisin ja osan ihan itse kerrytin epäsäännöllisellä ja epäterveellisellä syömisellä. Alkuvuoden matkakuumeen karkoitukseksi katseltiin vanhoja reissukuvia ja näin mieheni ottaman kuvan minusta bikineissä 😳😖 Se ei todellakaan ollut kaunista katseltavaa. Lisäksi tuolloin selvisi, että nyt on diabetesriski molemmilta puolilta sukua olemassa. Viimeinen niitti oli se, kun pomo väläytteli mahdollisuutta palata lomien jälkeen toimistolle ja mä totesin, etten mahdu mun työvaatteisiin 🥴 Koronakilot on kohta karistettu ja projektia aloittaessa päätin, että olisi kiva kokeilla edes kerran elämässä, miltä tuntuu olla normaalipainoinen 🤩 

Selkä- ja jalkavaivat. Itselle muistutukseksi että vaivattomampi liikkuminen tuottaa parempaa oloa kuin ylenpalttinen herkuttelu. 

Saan kontrollintunteen jostain. On jotain mihin panostaa, mitä ajatella, minkä ympärille rakentaa arki. Tavallaan harrastus, välillä jaksaa paremmin ja välillä menee aikoja kun heittää kaiken romukoppaan