Päiväkirja - Santtu21, 02 marras 21

Eikä syömisten suunnitteluun, punnitsemiseen ja kalorien laskuun mene kuin hetki, en näe sitä mitenkään ongelmallisena, tietenkään ei koko ajan joka paikassa aina punnita 😂 elämään kuuluu et ottaa välillä rennosti jopa dieetillä 😌 

Mutta juurikin tuo tietäminen mahdollistaa sen laskemisen ja sitä en ymmärrä miten se olisi häiriintynyttä kun syö itselleen sopivan määrän sitä ruokaa mitä haluaa. Miksi siinä kirjaamisessa on vikaa? Jos haluat ulkonäöllisistä, suorituksellisista, fyysisistä, terveydellisistä tai vaikka hengellisistä syistä olla jonkin painoinen ja se vaatii sinulta kirjanpitoa syömisiesi suhteen ja se ei tuota sinulle minkään sortin mielipahaa tai stressiä tai kärsimystä, miksi se olisi silloin epätervettä? Kutsutaan vaikka tunteelliseksi asennoitumiseksi tai assosiaatioksi ruokaan, loppuviimen termistöllä ei niin väliä, kunhan ymmärretään toisiamme ja puhumme samasta asiasta 

No juu 🙂 saadaanhan me täällä olla eri mieltäkin, eihän siinä mitään, hyvä että keskustellaan 👍 

Jälleen osuit oikeaan @Dietcoke eikä ollut missään määrin lähteä väittelemään tai tekemään mitään "minä vs väärässä olevat" asettelua tänne, vaan juurikin onnistujien ja onnistumisia kaipaavien ajatustenvaihtoa. Olen muutenkin ollut liikaa äänessä omassa postauksessani 😅 mutta samaan aikaan koin osittain vastuukseni toimia jonkun verran moderaattorina, jottei lukijoilla tapahdu ojasta allikkoon tapaisia ratkaisuja 

no nyt on lukemista 

Minä ainakin lasken kaloreita ja makroja juuri sen takia, että löydän jokaiseen päivään ja tilanteeseen optimaalisen tavan syödä fiksusti, jotta ei tule nälkää tai himoja. Tiedän laskemisen ansiosta tasan tarkkaan mihin kellonaikaan ja millaista ruokaa pitää syödä makroiltaan ja kaloreiltaan, jos esim urheilen paljon tai teen jotain erikoista. Koitan toki pitää viikkotasolla syödyt kalorit päivän tavoitekeskiarvossa (2000kcal/pv) ja varmistaa hyvän makrotasapainon, mutta en kyllä ilman laskemista ja ruuan punnaamista olisi pystynyt tiputtamaan reilussa 6kk:ssa 36kg:ta ilman nälkää tai kertaakaan repsahtamatta. Itse koenkin tämän suunnitelmallisena määrätietoisuutena, enkä esim. häiriintyneenä pakkotoimintana 😅 

Ihan yhtä laillahan se laskeminen toimii silloin kun on tarve saada lisää massaa. Tai ylläpidossa. Joten se tieto on ihan arvokas, jos sinulla on ajatuksia painosi hallinnasta suuntaan tai toiseen. Heitän ihan veikkauksena, että hirmu moni tämänkin sovelluksen käyttäjä on syönyt itsensä ylipainoiseksi kuuntelemalla nälkäsignaalejaan. Onko näiden ihmisten silloin tarkoituskin olla ylipainoisia? Tuo taas ajatus rajoitetuista ruuista on hyvin samanlainen kuin painonvartijoiden pistejärjestelmässä tai ajatuksissa hyvistä ja pahoista ruuista, mikä helposti voi sitten taas johtaa rajoitus vs ahminta käytäntöön, jos rajoitetaan jotain mielihalun kohteita liiaksi.  

Pistän lusikkani tähän soppaan myös😄 ite kun aloitin elämäntapamuutoksen niin punnitsin ja laskin kaloreita aika tarkasti. Syy siihen oli se, että oppisin ruokien kalorimäärät ja syömään sopivampia määriä verrattuna entiseen. Edelleenkin merkitsen päiväkirjaan kaiken, mutta en seuraa kalorimäärää hirveesti päivän aikana, kun syöminen on normalisoitunut niin, että kalorit ei mene yli sen mitä oon ajatellut. Se ei tunnu myöskään hankalalta, lähinnä vaan näen, että asiat menee niin kuin pitää. Enkä rajoita syömistä kalorien takia, jos on nälkä ja kalorit "täynnä" niin sitten syön jotain. Mä haluaisin jossain välissä elää ilman, että lasken kaloreita ja luulen, että se on mahdollistakin. En toisaalta pidä sitä huonona, että joku niitä laskee syystä tai toisesta pitkäänkin. Kunhan se ei tunnu rajoittavalta vaan on apuväline.  

Sanoisin myös näin, että olen oppinut puolessa vuodessa arvioimaan todella tarkkaan kalorimääriä ja ruokien painoja silmämääräisesti. Veikkaankin, että jossain kohtaa tulevina kuukausina saatan luopua varsinaisesta punnitsemisesta ja ylös merkkaamisesta. Silmät kuitenkin arvioi ja aivotietokone raksuttaa sopivia syömismääriä jo nytkin 😉 

Tuossahan ei ole mitään tolkkua, koska voit soveltaa ihan täsmälleen samat periaatteet ylläpidossa kuin laihdutuksessa, tai massaamisessa. Jos taas luontaisesti syömällä lihot haluamastasi painosta ei selkeästi ole esimerkiksi nälkäsignaalit ja ruokailutottumukset kohdillaan. Tai sitten on vain epärealistisia ajatuksia tavoitepainosta, mikä sekin voi olla ihan todellista.  

Kiitos äärimmäisin hyvistä pointeista Böbble ja Wilitheman! Teillä on ainakin ollut silkkaa voittokulkua ja myös ongelmakohtien pohtimista luoden äärimmäisen hyvää pohjaa loppuelämälle🤗 Eli rajaisitko ennemmin kaikki energiatiheät ruuat sitten pois ruokavalioista? Ja miten sitten käsittelisit mielihalut? Jos haluan pitsaa, minähän silloin teen tai tilaan pitsaa, olenko näin ollen sivuuttanut nälkäsignaalini ja olen syömishäiriön tiellä?  

noniin en jaksanu kaikkea lukea mutta heitän oman vastaukseni tänne. Olen aikasemmin tiputtanut painoa ja heti kun olen päässyt tavoitteeseen nii lopettanut syömisen seurannan ja palannut aina takaisin lähtöpainoon ja siitä yli. Tätä kesti 10 vuotta kunnes totesin että ei nyt muutetaan tätä asiaa. Kyllä se on vaan niin että me jotka kamppaillaan painon kanssa me joudutaan lopun elämän seurata/ punnita syömisiä jos halutaan pysyä tavoite painossa. Se että mikä systeemi jokaiselle sopii on eri, onko se sitten punnitseminen, silmällä kahtominen tai paasto tai keto tai mitälie mutta totuus on se että jokainen meistä jotka on ollut reilusti ylipainoisia niin meillä on semmoset geenit et meille maistuu ruoka ja me lihotaan heti jos ote lipsuu 😂  

Voitkos määritellä sopivan painon? Koska se on aika liikkuva käsite. Otetaan teoreettinen henkilö X, joka syö merkkaamatta ja laskematta 2000kcal päivässä. Hän lihoo painoon Y, joka on hänen itse määrittelemästä ihannepainostaan 6kg korkeammalla. Henkilö X päättää laihduttaa ihannepainoonsa laskien kaloreita ja pudottaa onnistuneesti ihannepainoonsa ja lakkaa pitämästä kirjaa ja pikkuhiljaa lihoo takaisin painoon Y. Paino Y on normaalipainon rajoissa. Painossa Y henkilön terveys on mallillaan. Ihannepainossa kaikki on muuten samoin, mutta henkilö X joutuu pitämään kirjaa syömisistään ymmärtääkseen kulutuksensa/syömänsä määrät, jolloin paino pysyy ihannelukemassa, mikä tuo henkilölle X mielihyvää. Tällöinkö kumpainenkin tilanne näistä on häiriintynyttä syömistä?  

Opettelee maintaimaan oudotetun painon. Esim. Jokatoinen kuukausi pudottaa pari kiloa ja jokatoinen vaan pitää huolta että saa ylläpidettyä sen painon normaalissa elämässään 

Eli kun olen sairaalloisen lihava, ja syön kun mun on nälkä, mutta olen onnellinen, olen siis terve ja kaikki on hyvin?  

Jos syön kun mun on nälkä = nälkäsignaalin noudattamista. Ja olen sairaalloisen lihava, painon ollessa vakaana. Mutta olen onnellinen eli asiat ovat hyvin? Koko pointtisihan oli että syödessä nälän mukaan kaiken asiat ovat hyvin, mikäli syömishalut eivät kumpua muista ongelmista  

Määrittele terveellinen ruokavalio. Aivan varmasti pääsen reippaaseen ylipainoon syömällä tavallista ruokaa. Tämä palaa sitten taas siihen, että pitää kieltää osa ruuista 

Huomaathan että kirjoituksesi ovat äärimmäisen ristiriitaisia. Pitäisi syödä sen akuutin nälän tunteen selättämisen verran, mutta kuitenkin saa syödä niin paljon kuin haluaa. Joten kumpi se on? Tai että terveellisesti, mutta mitään ei tarvitse rajoittaa? Ja kumpi se on, koettu tarve vai todellinen tarve?  

Puolustusvoimien rauhanturvaajan rajana on korkeintaan BMI 30 ja vähintään 2300m cooperissa, sitä painoa ja painoindeksiä voi katsella monelta kantilta. 

Ääh, onko tästä poistettu kommentteja...? Ois ollu mielenkiintoista lukee koko keskustelu.. tää kommentointi on muutenkin vähän kökkö, kun ei tiiä mikä vastaus on kenellekin tarkoitettu. Pitäs olla semmonen "vastaa ", niinkuin vaikka facessa 🙈 Ja sit vielä itse aiheeseen.. Miusta kaloreiden laskeminen tai ruuan mittaaminen ei ole paha juttu, jos siitä ei ole henkilölle haittaa, mutta esim. syömishäiriöiselle se voi olla huono juttu. Jos syöminen ja sen miettiminen hallitsee elämää, se ole hyvä juttu. Itse olen sairastanut syömishäiriötä ja juurikin siksi haluan jossain kohtaa päästä ruuan punnitsemisesta eroon, mutta silti aion jatkossakin arvioida määrät mielessä ja laskea kalorit ainakin karkeasti. Kun painoa seuraa säännöllisesti, niin huomaa kyllä jos syö liikaa, sitten voi taas laskea tarkemmin. Mutta edelleen sitä mieltä ettei laskemisesta ole haittaa, jos se ei mene sairauden puolelle.