Päiväkirja - mademoiselle.noir, 06 elo 18

Vähän samaa ilmassa... väsyttää vaikka nukkunut ihan hyvin... vai onko tullut nukuttua liikaa.. Hmm... 

Sama täällä, en tiedä sun syitä mutta mulla unihäiriö+helle ja sen loppuminen niin oon ihan lapamato ☹️ toivon et pian palais hellettä ennen ollut energia taso 🤞 

Mulla on pääkoppa ollut poissa pelistä jo pidemmän aikaa ahdistuksen ja stressin takia joten en tiedä seuraako kroppa vain pikkuhiljaa perässä 😬 

m'lle noir ahdistaako sua laihdutus vai muut asiat? Kysyn, koska mua on alkanut tää laihdutus stressata ja ahdistaa niin paljon, että ihan hyvistä tuloksista huolimatta en haluais enää jatkaa. Mietin, että onko kohtalotovereita? 

Itseasiassa mua ahdistaa sekä laihdutus että muut asiat. (Kärsin ahdistus- ja paniikkihäiriöstä niin ahdistun milloin mistäkin). Tuntuu että vaadin iteltäni aina vaan enemmän mitä lähemmäksi tavoitepainoa pääsen, enkä menetettyjen 17 kg jälkeenkään osaa pitää itestäni. Lisäksi takaraivossa ahdistaa ajatus mahdollisesta syömishäiriöistä tai liiallisesta laihduttamisesta jos en pidä näkemästäni vielä 8 kg jälkeenkään. 

Kuulostaa kyllä aika vakavalta. Käytkö missään terapiassa, jossa voisit jutella näistä ajatuksistasi tai käsitellä niitä jonkun kanssa?  

Tsemppiä :) Tiedän juuri tuon tunteen jonka kanssa pyörit. Ole itsellesi armollinen :)  

Kuulostaa tutulta. Samankaltaisten ajatusten kanssa painin itsekin. Huomaatko muutoin elämässäsi perfektionistisia piirteitä vai koskeeko se vaan laihdutusta? 

Itseasiassa itselläkin on tässä pieni dietti-kriisi, kun on lähellä tavoitepainoa / tavoitepainossa. Että kai se nyt vain kuuluu asiaan tässä tilanteessa, eli kun on saavuttanut tavoitteen, mikä on vienyt kuitenkin aika merkittävän osuuden päivästä henkisellä tasolla. Niin sitten jää henkisesti tyhjän päälle, kun ei ole enää mitään tavoiteltavaa. Pitää antaa itselleen löysää, niin stressi vähenee. Toisaalta voi pohtia sitä, että onko oma tavoite kohdallaan vai ei. Lisäksi stressi on yksi laihdutusta hidastava tekijä, joten siinäkin mielessä stressin hallinta on hyväksi. 

Itseasiassa itselläkin on tässä pieni dietti-kriisi, kun on lähellä tavoitepainoa / tavoitepainossa. Että kai se nyt vain kuuluu asiaan tässä tilanteessa, eli kun on saavuttanut tavoitteen, mikä on vienyt kuitenkin aika merkittävän osuuden päivästä henkisellä tasolla. Niin sitten jää henkisesti tyhjän päälle, kun ei ole enää mitään tavoiteltavaa. Pitää antaa itselleen löysää, niin stressi vähenee. Toisaalta voi pohtia sitä, että onko oma tavoite kohdallaan vai ei. Lisäksi stressi on yksi laihdutusta hidastava tekijä, joten siinäkin mielessä stressin hallinta on hyväksi. 

mikapeltokorpi, oot varmasti oikeessa. Itelläni tämä projekti vienyt tällä hetkellä 8kk, joten varmasti tavoitteen lähestyessä tulee sellainen olo että mitäs nyt. Pitäisi kuitenkin sitten alkaa myös ylläpitää sitä painoa ja eikös se ole vaikeampi homma kuin itse laihdutus? Sannikka1, oon aika perfektionisti silloin ku tavoittelen jotain haluamaani. Silloin menen läpi vaikka harmaan kiven. 🙈 Ja mulla on nyt sellainen elämäntilanne että vähän yksi jos toinenkin asia kaatuu niskaan jonka vuoksi kyllä, olen huomenna aloittamassa terapian akuuttipsykiatrialla. Haluan kuitenkin kovasti pääkoppani kasaan ja stressin sekä ahdistuksen pois. 

Hyvä että olet hakenut ja saanut apua. Stressi ja ahdistus kuluttavat niin kovin äkkiä ihmisen loppuun ja toisaalta ammattiapu auttaa usein nopeastikin. Tsemppiä ja kärsivällsyyttä :)  

Totta, kokemusta löytyy paljon että stressi ja ahdistus voivat polttaa ihmisen loppuun. Ja sitä tässä yritän viimeiseen asti välttää. Kiitos tsempeistä. ❤️ 

"sellainen elämäntilanne että vähän yksi jos toinenkin asia kaatuu niskaan" Tässä auttaa se, että miettii mihin asioihin itse voi vaikuttaa ja mihin ei. Ja keskittyy niihin asioihin, mihin voi vaikuttaa. Esimerkiksi siihen, miten noihin kaatuviin seiniin suhtautuu. Joka on luonnollisesti helpommin sanottu, kuin tehty (tiedän tämän myös omasta kokemuksesta). Hienoa on myös se, että olet ottanut askelia oikeaan suuntaan, eli hakenut apua. 

Itse olen siinä tilanteessa et kaikki muu menee päin helvettiä et ainoa missä voin onnistua tällä hetkellä on laihdutus, itsellä tietysti ei ole lähelläkään pelko et lähestyisin liika laihuutta mutta on kyllä käynyt mielessä muutaman kerran että mitäpä sitten kun tavoite saavutettu (sh-tausta kun on) että pystynkö lopettaa jos elämä edelleen mättää paskaa niskaan ettei laihduttamisesta tule pakkomielle ja painon putoaminen ainoa onnistumisen elämys 😬 mutta tässä on niin pitkä matka vielä et varmaan saan elämää fiksattua, toivon mukaan 🤞 tsemppiä Mad. Noir 🤗  

Totta puhut LadyLazarus ja kiitos! Yritän tässä saada tosiaan stressiä ja ahdistusta minimiin sekä pääkoppaa kuntoon niin eiköhän se minäkuva myös ala näyttää myönteisemmältä. :) Puran kuitenkin kaikkea negatiivista energiaa juurikin salilla niin se tosiaan helpottaa ja luo sitä onnistumisen tunnetta. 💪🏻 

Vetää hiljaiseksi.... kovia kokemuksia, mutta minä uskon, että te kyllä osaatte, pystytte ja kykenette... eteenpäin sanoi mummo lumessa... joskus mieli on maassa, kokee alhaisuutta ja epäonnistumista... minäkin... mutta loppujen lopuksi pitää olla kiitollinen ja onnellinen, että minä olen just minä... olen uniikki ja ainoa laatuani. Olen kaunis ja hieno ihminen ja lahjakas monessa asiassa. Kun pystyn rakastamaan itseäni, silloin siitä riittää muillekin. 😊👍 ...minä ainakin peukutan teitä ja uskon teihin... 😊 

Kiitos paljon jascuel ❤️ Kyllä siihen omaan hyvinvointiin on satsattava - ei vain fyysiseen vaan myös henkiseen. Hirmu iloinen oon menetetyistä kiloista mutta niin kauan kuin pääkoppa on epätasapainossa, ei minäkuva tule ikinä olemaan kohdillaan. Ja suoraan sanottuna tällä hetkellä en vaan ole elämässäni onnellinen, joten siksi terapiaan asiaa työstämään. (Eikä edes hävetä sanoa asiaa ääneen koska mua on terapia ennenkin auttanut). 

Hienoa, että pääset terapiaan ❤️🤗 

Tervehtyminen alkaa myöntämisestä...👍