Päiväkirja - Santtu21, 02 marras 21

Jään seurailee, koska itsellä se on vielä edessä. Mutta kyllä mä ajattelen sen niin, että tässä painonpudotuksen aikana pitää opetella uusi elämäntapa eikä vain laihduttaa ja sitten unohtaa koko homma, kun pääsee tavoitteeseen. Opetella syömään ja liikkumaan niin kuin voisi tehdä aina.  

Ehkä ensi kesänä itsekin tässä tilanteessa 🤣 Samaa mieltä olen böbblen kanssa, eihän tässä dieetillä olla (jolla on siis yleensä alku- ja loppupäivä), vaan opitaan elämään loppuelämä oikein 😊 

Mie en oo ihan varma voiko miun kohdalla puhua vielä ylläpidosta, tavoitepaino on joka tapauksessa saavutettu, mutta siitä aikaa vasta 6vkoa. Tämän kuusi viikkoa paino on pysynyt suunnilleen samassa, muutaman sadan gramman heittoja suuntaan ja toiseen. Rasvanpolttodieetillä olin 1200-1400kcal ja nyt "ylläpidossa" 2200-2400kcal. Jatkoin syömistä suunnilleen samalla tavalla kuin dieetillä, mutta lisäsin hiilareita. Edelleen punnitsen ruuat ja lasken kalorit sekä pidän huolen että syön itselleni sopivaan rytmiin eli viisi kertaa päivässä. Muutaman kerran on käynyt niin, etten ole syönyt riittävästi päivän aikana (koska kiire töissä), niin illalla on sitten tehnyt kauheasti herkkuja mieli. Se on ollut hyvä muistutus siitä, että säännöllisyys on tärkeää. Olen aikoinaan saanut aineenvaihduntani jumiin syömällä liian vähän, silloin en myöskään tuntenut nälkää, harrastin pätkäpaastoa. Nyt jälkikäteen ajateltuna, ei ollut fiksua. Edelleen pidän yöpaaston n.12h, koska se tuntuu hyvältä, mutta en enää tee sitä 20h paastoa, joka joskus silloin tuntui hyvältä ajatukselta. Nyt olen iloinen siitä, että näläntunne muistuttaa minua syömään. Mutta joo, tämä kuusi viikkoa on vielä lyhyt aika, joten nähtäväksi jää miten tämä toimii pidemmällä aikavälillä. Ruuan punnitsemisesta yritän jossain kohtaa luopua, mutta nyt se tuntuu vielä tarpeelliselta. Herkkupäiviä aion myös jossain määrin alkaa pitämään, mutta niiden aika ei ole vielä. Tällä hetkellä nautin niin paljon tästä oikean hyvän ruuan syömisestä, että en herkkuja kaipaa.  

Itse ajattelen, että dieetti ruokavalion pitäisi jo painoa pudottaessa olla sellainen jota voit noudattaa loppuelämän. Ruuat ovat samoja, mutta määrät vain muuttuvat. Monipuolinen, joustava ja värikäs. Pääpaino on terveellisessä perusruuassa, mutta sinne kuuluu myös herkkuhetkiä. Terveellinen ruokavalio sallii kaiken kohtuudella. Tärkein on että syödyn ruuan määrä vastaa omaa energiatarvetta. Jos halutaan polttaa rasvaa ollaan miinuksella, ylläpidossa syödään se mitä kulutetaan. Toki päivissä on vaihtelua mutta energia tasapaino pitää pysyä pidemmällä aikavälillä tasapainossa. Kun painotavoite on saavutettu ei palata vanhoihin elämäntapoihin. Lisätään hissukseen ruokamääriä, Seurataan miten paino käyttäytyy, tehdään muutoksia tarvittaessa. Ylläpitokin vaatii aikaa ja opettelua.  

säännöllinen vaa'alla käynti niin huomaa nopeasti jos paino lähtee liialliseen nousuun ja muokkaa ruokavaliota/määriä sen mukaan 

tähän samaan aiheeseen kanssa omia ajatuksia! monesti etenkin maanantai on kulta-aikaa ruotuun palaamiselle. tää on taas näitä perunia perunoita juttuja, mutta sen sijaan, että ajattelisi asiaa ruotuun palaamisena, pitäisikö mieluummin ajatella asiaa paluuna arkeen? sillä saisi itselleen luotua ajatusmallin kohtuullisuudesta ja armollisuudesta, jonka näkisin olevan kauaskantoisempaa, kuin ruodussa olemisessa hampaat irvessä, ja jota tuskin tulee toteuttamaan lopun elämäänsä? tulipas jotenkin puurona ulos tämä anti, mutta toivottavasti joku saa ajatuksesta kiinni 😅 

Mäki haluan seurata tätä! Mietin, että kun ylipainoa on kertynyt, usein usemman vuoden ajan ja ei-hyvien tapojen vuoksi, siksi että terveellisyys ei ole ollut elämässä tärkeänä arvona TAI jostakin elämäntilanteen syystä ei ole ollut resursseja tälle tms... Niin tässä on kyse siitä, että pystyy omaksumaan terveelliset "painonhallintaelämäntavat", joita pystyy noudattamaan sitten vuosikymmeniä. Sehän on tosi iso juttu! Ja varmaan joustavuus on yksi tärkeä opeteltava juttu: että ei just luovuta repsahduksesta. Ja että pitäisi tiettyjä terveellisiä tapoja yllä, ja varmaan painon seuraaminen vaa'alla on yksi tärkeä juttu. Ja sitten jos on ongelmallista syömistä, kuten ruuasta pidättäytymistä tai ahmimista, se pitäisi jotenkin osata korjata, joko itse tai sitten terveydenhuollon avulla 🤔 

Elämäntapamuutos. Teen päätöksen jo kaupassa, en osta herkkuja niin vaikea repsahtaa. Olen suklaaholisti ja syön koko levyn jos sitä vain on kotona.  

Kiinnostaa itseäkin kuulla. Toivottavasti täältä vielä löytyy edes joku pitkänlinjan onnistuja antamaan arvokkaita neuvoja 😌 

itse näkisin että isoin tekijä on se kaloreiden laskeminen. jos tietää aina tarkat määrät mitä on tullut syötyä, niin ne on helppo säätää ylös tai alaspäin tarpeen mukaan. :) jos laskeminen lopetetaan heti tavoitteen saavuttamksen jälkeen ja jätetään nautittujen kaloreiden määrät täysin pyhän hengen ja arvailujen varaan, niin helposti tulee paino takaisin :D  

Täällä on käytännössä kaikilla samoja ajatuksia 👍🏻 1. Laihdutus on aikaa opetella paremmat toimintamallit kuin ne jotka johtivat painonnousuun 2. Samat työkalut voivat olla käytössä ylläpidossa (vaaka, ruokavaaka, ruokapäiväkirja) kuin laihduttaessa 3. Tasapaino arjen ja poikkeavien tilanteiden sekä tilanteen seuraaminen ja mahdollisten korjausliikkeiden tekeminen tarvittaessa. Itse ajattelen tätä pitkälti samalla tavalla. Ruokien suurinpiirteisten kalorisisältöjen hahmottaminen auttaa käsittämään annoskokoa ja sitä, miten helppo on täyttää itsensä valtavilla määrillä kaloreita herkuista tms kaloritiheistä asioista. Ja jos tämän yhdistää siihen tietoon missä haarukassa omat ylläpitokalorit pyörivät onnistunee "intuitiivinen syöminen" toteuttaa suht hyvällä menestyksellä.  

Omalta osalta suurin uhkakuva on että jokin iso ulkoinen muutos (työt, stressi, kiireet, huolet...) rysähtää päälle joka rikkoo opitun syömisen, levon ja liikkumisen herkän balanssin. Siinä sitten vuoden parin päästä tajuaa vasta mitähän ihmettä oikein taas tapahtui... 

Kyllä tasapainoilu hieman pelottaa. Laihduttaminen on onnistunut aika hyvin, mutta mitä sitten kun pitäisi paino pitää samassa ja varsinkaan kun se ei saisi nousta. Aika pitkään edellisellä kerralla ostin aina kaupassa kotiin puolet vihannesta ja pysyin pitkään samassa siten. Ja etten pitänyt herkkuja kotona. Tämä korona-aika sai tuon kääntymään ihan nurinpäin ja kun kerran viikossa kaupassa kävin haalimassa jotain nopeasti, arvaa vain, että korissa oli herkku poikineen. Kiloja kertyi... Jos nyt osaisi olla järkevämpi. Kaikki vinkit on arvokkaita. 

Yksi toimiva malli on 8/16h pätkäsyöminen. Itse esim hoidan syömiset välillä klo 9 - 17. Ja hyvä aamupala ja pääruokailu on tärkeä. 

Pudotin pari vuotta lapsen syntymän jälkeen painon 70 kilosta 57 kiloon. Nyt on kuutisen vuotta pysynyt siinä. Ikää 47, pituus 170. Oon hoikkarakenteinen, mut lihon helposti vaikka 5kg ja se näkyy.. Paino on pysynyt( ja muuttunut lihakseksi myös) kun lasken kaloreita (1500-2000/pv), salilla 2-3krt viikossa, 2 krt viikossa vitosen polkujuoksu. Sit kävelylenkkejä miten ehtii. En taida lopettaa laskemista, muuten lähtee käsistä. Mikä on sinänsä kauheeta... 😔 

Miksi se olisi kauheeta @Martsu74? Ja hienoa jos teemuboy paasto sopii sinulle! Kuullostaa omaan korvaan hankalalta, jos ensin dieettaa ilman paastoja ja sitten ylläpidossa pitäisikin vaihtaa rajoitettuun syömiseen 😅 Useastihan kuulee että porukka syö mallia: ei aamupalaa, hätäinen myöhäinen lounas ja illalla sitten useamman tuhannen edestä kun ei oikein tullut syötyä aiemmin päivällä. "Kiireisen" ihmisen pätkäpaasto, jossa saldo on lihominen 😖 

Kiva kuulla martsu74! 🙂 

Mäkin kommentoin myös, että oon ehkä alkanut ajatella, että jos tavoittelee terveyttä ja painonhallintaa ja suunnilleen ruuan energiapitoisuuden arviointi (eli se "kalorien laskeminen") toimii siihen - niin miksi se olisi vain huono juttu? Ei se välttämättä ole häiriintynyttä syömistä. Hieno juttu, jos joku pysyy terveellisessä painossa laskemtäatta kaloreita, mutta moni ei vain pysty. Kalorien laskeminen ei tarkoita, että elämä olisi automaattisesti jotenkin huonoa ja rajoittunutta! Mun tässä prosessissa oon oppinut, että tykkään tosi paljon ruuasta ja syömisestä, ja jos en rajoita sitä, lihon, ja aika paljon. Nyt säätelen syömistäni, mutta syön hyvää ruokaa ja usein. Mielestäni toimii. 🙂 

Suhteet on ihmisten kanssa, ei ruuan. Tai jos harrastat jotain ruuan kanssa nii ei siinä mitään. Se että tiedät asioiden kalorisisällön ja osaat sen tiedon pohjalta tehdä viisaita valintoja on ennemmin vain järkevää toimintaa, kuin millään tasolla häiriintynyttä syömistä 

Täysin samaa mieltä Dietcoke!