Päiväkirja - Harlekin76, 05 touko 24

Mä otan nameja kippoon pienen määrän, esim 50-60 grammaa, ja menen kipon kanssa sohvalle nauttimaan. Kun namit on syöty, ensimmäinen fiilis on LISÄÄ. Sohvalta ei kuitenkaan ehkä viitsi nousta, ja ei mene kauaa niin ei enää teekään mieli lisää. 

Niin oudolta kun se saattaakin kuulostaa, mutta sallimalla kaiken. Eli mulle ei oo enää olemassa "roskaruokaa/herkkuja/pahisruokia". On vain ruokaa, joista toiset on maultaan makeampia, jotkut energiatiheämpiä, jotkut rouskuvampia, joistain tykkään enemmän ku toisista jne. Tätä kutsutaan nimellä intuitiivinen syöminen, lapset syö intuitiivisesti ihan luonnostaan ja monilla katoaa nälän ja kylläsyyden tunne laihduttamisen myötä. Ruokarytmi sulla taitaakin olla kunnossa eli kyse ei varmaankaan oo isosta energiavajeesta illalla? Oon kuullu myös sellasesta vinkistä, että haasta ittes syömään sun lempiherkkua joka ikinen ilta kuukauden ajan, myös sillon kun ei yhtään tee mieli. Herkusta häviää kummasti hohto kun kyseessä onkin "pakko" 🤭 

Sokerihan on voimakas huume. Mulla ei koskaan ole ollut tuollaista, mutta entä jos kokeilisit siirtyä hedelmiin illalla, varmaankin sama määrä sokeria, mutta myös täyttäviä kuituja. Ehkä jotain positiivista vois tapahtua? Lihavuusläökehän ei auta addiktioon, ainoastaan riippuvuuden aiheuttamaan ylipainoon. Pilko valmiiksi jääkaappiin vaikka vesimelonia,hunajamelonia. Tee hedelmäsalaatti tuoreista hedelmistä. Hedelmät on kalliimpiakin kuin karkit, joten se voi maltillista sokerimääriä. Onnea matkaan! 

Mulla on valtava addiktio sokeriin ja makeaan. En kertakaikkiaan kykene maltilliseen makean käyttöön. Ja jos ja kun erehdyn kokeilemaan, olen pahassa koukussa ja makeaa menee järkyttävät määrät. En tiedä mikä auttaisi, toivon usein, että joku hypnotisoisi minut suhtautumaan inhoten tai välinpitämättömästi makeaan. 😅 Koen, että ainoa mahdollisuus minulle on olla syömättä. Tekee tuskaa hetken, sitten helpottaa. Jälleen (sadannen kerran) olen ottamassa ryhtiliikettä. Satunnaiseen makeanhimoon juon sokeritonta limua, vaikka en tykkää ajatuksesta käyttää makeutusaineita. 

Mulla tulee yleensä nii paha olo jos syön sokeria liikaa etten halua toistaa sitä heti. Niinku esim. eilen 😄 Mut sit ei satunnainen ylilyönti haittaa, se on vaa muistutus siitä, miks tää ei ollu kestävästi se hyvä toimintatapa. Yritän valita useammin jotain ”ruokaisampaa,” vaikka se sitten olis jäätelö, keksi, vanukas. Tai ne hedelmät. Niillä lähtee myös se sokerin himo eikä jotai lidlin vaniljatuutteja huvita vetää ähkyyn asti ikinä. Karkeissa oon joskus pitäny kilokaupalla samaa karkkia kotona ni aika äkkiä se ”niin paljon kuin haluan” jää siihen 25-50g annokseen. 

Laatuun ja nauttimiseen panostamalla..Ostan ja syön nykyisin mahdollisimman laadukkaita ja "luxus"-herkkuja, en mitään mättöjuttuja tai ylipäänsä isoja määriä. Pyrin kokeilemaan tässäkin uusia tuotteita, esim 2 vk sitten ostin Lidlistä Candied Oranges-suklaita (150g/6kpl) ja vielä 2 kpl jäljellä. Puolikas on ihan riittävä. Ostin myös paketin Mozartin kuulia, niitäkin puolet jäljellä. Sun kysymykseen vastauksena siis, että itselläni myös ollut ennen sokeririippuvuus ja pistelin vielä joukukuussa sujuvasti keksipaketin illassa tai suklaalevyn työpäivän aikana. Mutta kun opettelin pieniin "pakkojälkkäreihin" molemmilla pääruuilla (lounas ja päivällinen) ja sisällytin ne päivän kaloreihin (1800kcal) niin johan himot loppui. Keskimäärin jälkkärit n 200g/pv eli määrät maltillisia. Välillä ei tehnyt yhtään mieli jälkkäriä, mutta koska olin sen suunnitellut niin halusin myös pitää siitä kiinni. Jälkkärinä toimi esim n. 1dl turkkilaista tai itse tehtyä juguttia hedelmillä, pieni annos (50-80g) jäätelöä, konvehti/keksi/pieni pala kakkua yms. Tuon opettelu sai nopeasti aikaan sen, että toistuessaan 2xpv niitä kertoja tuli paljon ja houkutus syödä yhtään enempää loppui. Mutta syön nuo herkut kuten kaiken muunkin nykyisik TOSI hitaasti ja keskittyen joka aistilla ja aina mikäli mahdollista jaan kokemuksen jonkun muun kanssa eli en syö yksin. Teen paljon itsekin uusia jälkkäreitä ja leivonnaisia, laatu korvaa määrän. Rohkeasti vaan kissa pöydälle, panosta laatuun ja niihin sokerisiin herkkuihin joista saat suurimmat kicksit ja ota ne tärkeäksi osaksi ruokahetkiä. Negatiivisella ja välttelevällä suhtautumisella vaan kierouttaa suhdetta entisestään.  

Edit:päivittäiset jälkkärit siis n. 200 kcal/pv ei 200g 🙃 

Sulle kans vinkkinä lukea Mireille Guilianon kirja Ranskattaret eivät liho. Kaiken sallivaa ja kohtuutta opettavaa tekstiä. Itselläni lopetti kerrasta yli 30v kestäneen "temppuilun" ja mustavalkoisen on/off- syömisten kanssa.  

Varmistan että syön päivän aikana kunnon ruokaa riittävästi. Yritän olla aktiivinen illallakin, vaikka kuinka väsyttäisi töiden jälkeen. Karkit on se mun ongelma. Minulle toimii totaalikieltäytyminen parhaiten. Ei ollenkaan se että söisin pienen määrän päivittäin, se vaan pahentaa riippuvuusoireita. Perjantaisin teen jonkun arkiruokaa spesiaalimman illallisen ja ostan jäätelön jälkiruuaksi, se ei aiheuta minulle samaa riippuvuutta ja ahmimista kuin karkki. Kuitenkin tulee se nautinto/palkinto viikon aherruksesta. Välillä on ollut aikoja kun palaan vanhoihin tapoihin ja päivittäiseen sokeriin ,nämä ajat liittyy useimmiten uupumiseen ja masennukseen. 

Itse syön paljon pähkinöitä ja tumma suklaata. Proteiinivanukkaat tulee myös usein syötyä. Välillä tulee juotua sokerittomia virvoitusjuomiakin, jotka toimii "herkkuina". Tokihan pähkinöissäkin on kaloreita paljon, niin ei voi mielin määrin syödä. Makeutusaineet eivät ole pidemmänpäälle terveellisiä jne.  

Totaalikieltäytyminen onnistuu jos oikeasti uskoo olevansa sit loppuiän niitä sokerisia herkkuja syömättä. Tai jos hyväksyy sen, että laihdutuksen aikana ei niitä syö ja paino putoaa, mutta ei aiokaan opetellakaan uusia tapoja loppuelämäksi.  

Syömällä riittävästi ruokaa ennen kello 15. Valtaosa päivän kaloreista itseasiassa, nyt kun mietin. Ennen makeanhimo iski illalla siinä kuuden seitsemän aikaan yhdessä sellaisen väsyneen kiukun ja epätoivon kanssa. Nykyään panostan aamupalaan ja mikäli olen konttorilla työpäivän, syön PALJON, uuden lautasmallin mukaan jossa yli puolet on kasviksia. Näin ollen kun tulen kotiin, on energiaa tehdä hyvät valinnat vielä päivälliselle. Kotona sitten kun päivän arkiaktiivisuus jää paljon pienemmäksi, ei lounaalla tule syötyä niin paljon, mutta kuitenkin eniten päivän annoksista. Minulla on ihan tosi paljon enemmän energiaa nykyään ja karkkipussin sijaan lähden usein kävelylle. 😊👌 

Tää on kyllä varmasti yks painonpudotuksen kinkkisimmistä haasteista. Vinkkejäkin on jo tullut tosi paljon. Tärkeintä on varmaankin löytää se itselle paras tapa ja pysyä avoimena kokeilemaan uutta. Mulle yks koutsi sano kerran (ihan eri aiheeseen liittyen, mutta yleisesti pätee mielestäni oppimiseen ja käytöksen muuttamiseen), että toki sille uudelle tavalla tai tekniikalle pitää antaa aikaa todistaa itsensä. Että ei voi heti heittää hanskoja tiskiin jos ei kerrasta toimikkaan. Mutta toisaalta kyllä sen pitäis jo parissa viikossa näkyä, että onko kyseessä toimiva keino jonkin uuden tavan tai käytöksen aikaansaamiseen. Ehkäpä tässä vielä vaikeampaa on tosiaan se, että yritetään oppia jostain pois. Mitä tulee siis tilalle? 

Minulle määrättiin Ozempic diabeteksen hoitoon. Puoli vuotta laihduin 95---->78 kg, josta 2-5 tuli takaisin ja jotka nyt haluan pois ja kamppailen niitten kanssa tosissaan. Ihanne paino olis 64. Karkit, varsinkin suklaa, oli minun pahe. Reilusti vähensin kun kokeissa huomattiin että kolesteroli oli kohonnut. Säikähdin seurauksia kun ne minulle selitettiin kunnolla. Syön joka päivä ruoan jälkeen jälkiruoan, jotain makeaa, pullapala kahvin kanssa tai pannaria. Ei tee illalla mieli makeaa sitten enää. Mahtuu pvn kaloreihin. Kielto ei auta. Tsemppiä! 

Iltanaposteluun mulla viimeisen kahden kuukauden ajan toiminut pätkäpaasto, paastoa klo 17-09. Syönti-ikkunassa en kiellä mitään ruokia 

Voisiko ehkä alkuun toimia joku ”pienempi paha” ratkaisu, jos paha riippuvuus. Esim. korvaavana herkkuna sokerittomat tweek-karkit tms. Jos niiden avulla pääsisi sokeririippuvuudesta eroon. Itsellä myös haasteena tuo, että melkein joka päivä tekee jotain makeaa mieli 🙈Proteiinipatukat, proteiinivanukkaat olleet omina korvikkeina niinä hetkinä. Jäätelökin kalorimäärissä pienempi paha kuin karkit. 

Komppaan myös muita, joilla on ollut sama pointti useammasta näkökulmasta: on aina helpompaa muuttaa vanhaa tapaa fiksummaksi, kuin luoda kokonaan uusi/kieltää joku asia itseltään kokonaan. Eli mieti, mitä sellasta voisit syödä illalla, mistä tulee hyvä olo ja mistä aidosti tykkäät. Oli se sitten sun tapauksessa hedelmiä, dippivihanneksia, protskuvanukasta, tummaa suklaata tms. Ota myös sitä suosikkiherkkua siihen rinnalle pieni määrä joka ikinen ilta. Mitä arkisempi asia herkusta tulee, sitä vähemmän kaistaa se vie ajatuksissa.